Sydänenkeli tuo kotiin joulurauhaa ❤️

Katariina ja Laku pohtii: miten erottuisimme laumasta?

Suurin ilo ja onni elämässäni on nimeltään Laku, minun rakas 1-vuotias kääpiömäyräkoira. Nimensä hän sai pitkään suosimani kotimaisen karkin, Fazerin sukulakun mukaan. Nimi sopi täydellisesti, sillä Lakulla on sama mustan ja ruskean väritys, ja hän on muodoltaan samanlainen pitkä, laiha pötkylä. Hän on onnellinen, utelias ja rohkea pikkuneiti, joka rakastaa tutkia maailmaa ja tavata ystäviä matkan varrella.

Muutimme tammikuussa Etu-Töölöön monen vuoden jälkeen ulkomailta, ja siitä alkoi tutustuminen kaikkiin Töölön ihaniin koiriin ja heidän omistajiinsa. Olemme kohdanneet kaikenkokoisia, -ikäisiä ja -luonteisia koiria matkamme varrella, läpi talven, kevään, kesän ja syksyn. Yksi asia näitä Töölön koiria kuitenkin yhdistää, sillä heidän omistajansa ovat heihin ‘head-over-heels’ rakastuneita. 

Tämä rakkaus ei kuitenkaan tule suurena yllätyksenä kun pohtii asian ydintä. Koiranomistaja omistaa huomattavan osan päivästään lemmikkinsä ulkoilutukseen, ruokkimiseen, tämän kanssa leikkimiseen ja tietenkin myös rapsutukseen. Kaiken lisäksi hän käyttää osan tuloistaan ​​koiran tarpeisiin, kuten loputtomaan määrään ruokaa ja kakkapusseja. Mutta eihän siinä kaikki! Koiralla pitää myös olla vesi- ja ruokakupit, sänky, talutushihna ja valjaat, sekä tyydyttävä määrä leluja, talvivarusteita ja hygieniatuotteita! 

Töölössä nuuskii lukuisia koiria. Koirien erilaisista ominaisuuksista huolimatta kaikilla näyttäisi kuitenkin olevan samanlaiset valjaat ja talvitakit. Samat pallot ja kakkapussit. En toki varmuudella tiedä koirien leluista ja esimerkiksi kulhoista mutta otaksun, että monessa koirataloudessa on käytössä täysin samat lelut ja ruokakupit.

Kaipaamme Lakun kanssa Töölön katukuvaan, sekä koteihin että puistoihin lisää ainutlaatuisia koirille valmistettuja tuotteita.

Lakullakin on muutamia Suomessa tunnetuimpien valmistajien tuotteita aktiivisessa käytössä. Joskus haluaisin kuitenkin piristää meitä molempia, ja hankkia Lakulle vaikkapa juuri käsityönä valmistetun villapaidan. Olisin aidosti valmis maksamaankin tuotteesta hiukan enemmän tukeakseni pienyrittäjää. Lemmikkibisnes on huomattavan suuri toimiala. Siksi uskon, että useita koiranomistajia voisi kiinnostaa hankkia uusia tuotteita ja tarvikkeita koiralleen juuri pienemmiltäkin brändeiltä.

Itse olen nuori nainen, joka tykkää välillä erottua joukosta. Haluan myös, että Laku voisi olla ainutlaatuinen. Haluan hänen erottuvan. Haluan, että hän kulkee ylpeänä Töölön kaduilla sellaisella itsevarmuudella, joka kumpuaa täysin ainutlaatuisuuden tunteesta.

Monikin käsitöitä harrastava henkilö olisi varmasti kiinnostunut valmistamaan koirille esimerkiksi juuri eettisesti tuotetusta kotimaisesta nahasta valjaita ja kaulapantoja.

Eli kyselen löytyykö Suomesta pienyrittäjiä, jotka valmistavat lemmikeille tarvikkeita?

Yrittäjä, joka ostaa eettistä suomalaista nahkaa ja muotoilee siitä upeita valjaita ja kaulapantoja? Onko jossain perhe, ketkä käsin tekee keraamisia vesi- ja ruokakulhoja ja maalaa näihin kauniita, ainutlaatuisia kuvioita? Missä lienee isoäiti, joka neuloo koiran villatakkeja eettisesti hankituilla, kestävillä langoilla? Ja missä piileksii nuori nainen, jonka suuri unelma on leipoa herkullisia, luomukoirankeksejä?

Tällaisia ajatuksia minulla ja Lakulla on tullut kävelylenkeillä mieleen, ja haluamme jatkossa nähdä kaikki ahkerat ja luovat käsitöiden harrastelijat ja pienyrittäjät inspiroivana osana Nearbyn perhettä.

Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista